Muutama viikko sitten Diisu yhtäkkiä selvästi syttyi tähän etsintähommaan aiempaa enemmän ja olikin jo luottavaisempi mieli mennä kokeeseen. Tottelevaisuus- ja ketteryyskokeet järjestettiin Vantaan Ojangon kentällä, jossa pääsin treenaamaan pari kertaa ennen koetta. Kauko-ohjauspöydät tosin saatiin tehtyä vain kerran ja arvattavissa oli, että ei Diisu niitä kaikkia löytäisi kokeessa. Raunio-osuus oli Korson raunioradalla, joka viime vuoden lopulla sai A- ja B-koeoikeudet kansallisiin ja IPOR-kokeisiin. 
Tuomarina toimi Hannele Pörsti. 

Tottelevaisuus: Hyväksytty, EH 
Vapaana seuraaminen: Erinomainen 
Liikkeestä istuminen: Erittäin hyvä 
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo: Erittäin hyvä 
Liikkeestä seisominen ja luoksetulo: Puutteellinen (istui ja kesken luoksetulon pysähtyi ihmettelemään jotain kohoumaa kentän pinnassa) 
Tasamaalta nouto: Erittäin hyvä 
Eteenlähettäminen: Erittäin hyvä (lyhyt ja kaksi käskyä maahanmenoon) 
Paikallaolo häirön alaisena: Erinomainen 

Videolta katsoin, että tässä kokeessa paikallamakuun aika on 6½-10 minuuttia riippuen siitä, miten rivakkaliikkeinen pari osuu kohdalle. 

Ketteryys: Hyväksytty, T 
Liikkuva tynnyrisilta: Erinomainen 
Keinu: Hyvä 
(meni, kääntyi ympäri ja tuli takaisinpäin, meni uudesta käskystä riittävän pitkälle mutta kääntyi taas takaisinpäin - tuomari kuvasi tätä pelleilyksi silmänisku
Tikapuut vaakatasossa: Tyydyttävä 
(Diisu meni telineelle huolimattomasti ja etuosa humpsahti ensimmäisten puolien väliin ja kun pääsi siitä ylös, takaosa humpsahti samasta reiästä - taito se on tuokin!! Taisteli kuitenkin itse ylös ja teki telineen loppuun ilman apua tai lisäkäskyjä) 
Pituushyppy: Puutteellinen 
(hyppäsi liian lyhyen hypyn telineen päälle) 
Putken läpi kulkeminen: Erinomainen 
Epämiellyttävälle materiaalille meno: Erinomainen 
Kauko-ohjaus: Tyydyttävä 
(merkki ja eka sivupöytä löytyi, keskipöytää ei - en jäänyt jahkaamaan vaan kolmen yrityksen jälkeen jätin keskipöydän väliin ja laitoin toiselle sivupöydälle jolloin saimme vielä jotain pisteitä - tuomari nimitti tätä ohjaajan taktiseksi valinnaksi) 
Ohjaaja ja vieras henkilö kantavat koiraa: Erinomainen 

Rauniokoe: Hyväksytty, T 
Ohjaajan käyttäytyminen: Erittäin hyvä 
Ohjaajan taktinen toiminta: Erittäin hyvä 
Koiran selviytyminen ongelmatekijöistä: Hyvä 
Koiran ohjattavuus: Hyvä 
Korian ja ohjaajan yhteistyö: Erittäin hyvä 
Ilmaisut: T 
Tuomarin mielestä ensimmäinen ilmaisu oli heikko ja toinen oikein hyvä. 

Koe hyväksytty, loppuarvosana T

Tässä muutamia Maria Tarhin ottamia kuvia kokeesta.
 
Liikkuva tynnyrisilta, tämä meni oikein hyvin.
 
Keinu. Ei kauheasti ehditty treenailla etukäteen. Treeneissä Diesel kipaisi keinulle reippaasti mutta kun se kääntyi alas, Diesel kääntyi ympäri ja lähti tulemaan minua kohti jolloin keinu kääntyi taas ympäri. Harjoituskerrat eivät riittäneet tämän virheen korjaamiseen.
Kokeessa Diesel ei ensin edennyt riittävän pitkälle, jotta keinu olisi kääntynyt, pyörähti takaisinpäin, komensin sen pidemmälle, se meni, keinu kääntyi ja Diesel pyörähti taas takaisinpäin. 
Minun ilmeeni kuvassa jo kertookin, että ei ole odotettavissa että tämä sujuisi ongelmitta!
 
No, pääasia, että koira ei tullut kesken kaiken telineeltä alas. Loppu meni ihan siististi.
 
Tämä kuva on otettu hetkeä ennen kuin Diisu sukelsi etujalat edellä puolien väliin. Nousi toki sieltä ylös ja heti perään takaosa tippui samasta raosta... Diisulla on sama juttu tikkailla kuin Mikollakin: hillitön yrittämisen tarmo. Loppuun asti sisukkaasti taistelee että pääsisi takaisin ylös, jos tipahtaa. En auttanut, en antanut yhtään lisäkäskyä, odotin vain.
 
Diesel pääsi kuin pääsikin takaisin ylös ja vaikka pasmat menikin sekaisin, sai taiteiltua telineen loppuun asti.
Lopussa ohjaaja nostaa koiran alas ja ottaa perusasentoon.
 
Sen verran pakka kuitenkin hajosi, että pituushyppy jäi lyhyeksi ja huolimattomaksi. Ei ole kääpiöjääkarhuja tehty pituushyppyyn!
 
Putki sujui ihan erinomaisesti.
 
Myös epämiellyttävällä alustalla kulkeminen sujui erinomaisesti. 
Toki vois tuo ohjaaja harppoa vähän lyhyemmin.
 
Perusasento epämiellyttävällä alustalla ei tuota Diisulle ongelmia.
 
Kauko-ohjaus oli haastava. Kenttä oli rajattu aidalla ja koiran näkövinkkelistä pöydät eivät erottuneet aidasta juurikaan. Kyseessä oli siis todellinen kauko-ohjaus, jossa koira piti saada hyvin lähelle pöytää ennen kuin se havaitsi sen. Tämä oli haastavaa, sillä pöytien välinen etäisyys on n. 40 metriä. 
Diesel löysi hyvin oikeanpuoleisen pöydän mutta ei osannut sen jälkeen hakeutua oikealle alueelle löytääkseen keskimmäisenä (suoraan edessä) olevan pöydän. Yritin lähettää sen tälle pöydälle kolmasti ja sitten päätin pelastaa sen, mitä pelastettavissa olisi ja saada edes muutaman irtopisteen tästä liikkeestä - ja lähetin Diisun kolmannelle eli vasemmanpuoleiselle pöydälle, jonka se löysi kohtuullisen hyvin.
Tuomari kommentoi tätä ohjaajan taktiseksi valinnaksi, ja sillä tosiaan saatiin vielä arvosana tyydyttävä. Meidän jälkeen pari muutakin otti saman taktiikan käyttöön, sillä pöydät oli kaikille koirille todella vaikeat löytää.   
 

Viimeinen liike tottiskettiskentällä oli koiran kantaminen, josta niinikään saimme arvosanan Erinomainen. Diisu vähän viivytteli lopun luoksetulokäskyn noudattamisessa, mutta muuten liike sujui ongelmitta.
 
Koiranohjaajan pitää huolehtia, että koiran häntä roikkuu vapaana, kun sitä kannetaan.  



Tiivis luoksetulo!

Maastoon siirryttiin Korson raunioradalle. Odottelupaikka oli vähän matkan päässä ja sieltä siirryttiin autoilla radalle oman vuoron koittaessa. Me olimme suoritusvuorossa ensimmäisinä A-kokeessa. 
Diisulle on viime aikoina treeneissä otettu kirittäjä alkuun, eli joku innostaa sitä palkan kanssa ja se näkee henkilön poistuvan radalle päin (mutta ei näe, minne henkilö menee ja voi joutua odottelemaan vielä jonkin aikaa).
Nyt tehtiin kirittäjä autoilla odottelupaikassa siten, että kun saimme käskyn lähteä ajamaan radalle, kirittäjä tuli autolleni (Diisu oli häkissä takakontissa), hillui ja innosti siinä vähän ja kirmasi pois. minä löin takaluukun kiinni ja hyppäsin ratin taakse ja ajaessani radalle hoin jännällä äänellä: "Mihinkäs se ukko meni?!"
Diisuhan on todella simppeli kaveri ja tämä meni ihan täydestä. Radalla otin koiran autosta ja se oli ihan innoissaan yhä lähtemässä etsimään ukkoa.  :lol: Edes se, että unohdin kypärän autooni ja jouduin palaamaan hakemaan sitä, ei pilannut hommaa.
 
 
Tuomari kysyi etsintäsuunnitelmaa ja sanoin, että koska koirani ei irtoa hyvin niin joudun itse kulkemaan alueen aika lailla ristiin rastiin, ja toivon että aika riittää koska koria etenee todella hitaasti. Mitäs sitä kiertelemään faktoja.
 
 
A-kokeen alue on melko pieni ja valitsin aloituskohdaksi alueen kulman, joka oli mielestäni tuulen alapuolella. 
 



 
Diesel sai melkein heti hajun maalimiehestä. Kyseessä oli syvä kaivo, jonka suuaukko oli suuren palkkikasan keskellä kasan päällä.  Diesel kiipeili ja paikallisti hajua jonkin aikaa ja alkoi sitten ilmaista kasan toista reunaa. Se yritti tunkea palkkien välistä kasaan sisälle, sinne, mistä hajua vuoti jostain pienestä reiästä sivulta ulos. Kun ilmoitin ilmaisun tuomarille, näytti hän yllättyneeltä, koska ei nähnyt koko koiraa ja Diisun käheää haukkua ei varmaan kuulunut sinne missä tuomari oli (kasan toisella puolella). Diesel haukkui ja yritti tunkeutua piiloon aktiivisesti, joten minun mielestäni sen ilmaisu oli oikein hyvä - tuomarilta saimme kuitenkin vain tyydyttävän.
 
Jatkoin eteenpäin alueella ja Diesel oli vähän vaikea saada jatkamaan, se palasi uudestaan ja uudestaan kasalle, jolla maalimies oli, koska ei ollut saanut palkkaa. 
Jatkoin reippaasti uudelle alueelle ja laitoin Diisun yhden kasan sisään tunneleihin - heti sen tehtyäni tajusin, että jos se sieltä jotakin ilmaisee, niin en tule sitä kuulemaan, koska radalla oli aikamoinen mekkala. 
Diisu tuli takaisin esille kasan alta ja jatkoimme kasan päälle, kun se sai hajun maalimiehestä. Aikansa työstettyään se sai päätettyä parhaan paikan ja alkoi ilmaista. Palkkien alla oli avomaalimies, jonka luokse Diesel lopulta tunkeutui. Tästä ilmaisusta tuli oikein hyvä arvosana.

 
Aikaa oli käytettävissä A-kokeessa 15 minuuttia ja meillä meni reilu 5 min. Arvosanaksi rauniokokeesta tulee alin annettu yksittäinen arvosana, tässä tapauksessa Tyydyttävä, jonka tuomari oli antanut ensimmäisestä ilmaisusta - riippumatta siitä, että kaikista muista saimme hyvää ja erittäin hyvää. 
 
Kokeeseen osallistui 10 koiraa, joista tuloksen sai 2 A-koiraa ja yksi B-koira. Olin ihan tyytyväinen Diisun työskentelyyn, se tiesi mitä oli tekemässä, ilmaisi täsmällisesti ja ei välittänyt häiriöistä.  :-)