Koska Diisun jalka vaikutti jo eilen ihan normaalilta, lähdin tänään koirien kanssa metsään ajatuksena että saavat juosta ja liikkua sen mukaan kuin haluavat. Kuljin ajatuksissa kunnes katsahdin eteenpäin ja tajusin mitä näin: kaksi isoa hirveö katsoi takaisin n. 10-15 metrin etäisyydeltä puitten takaa. Hirvet toljotti minua, minä hirviä, sitten ne HILJAA (ei varmaan risahdustakaan kuulunut!) lähtivät jolkottamaan toiseen suuntaan. Polskit ei mitään nähneet mutta saapuivat tuossa tuokiossa siihen missä hirvet oli olleet. Kaikki kolme sekosi ja sinkoili eri suuntiin, hirveä kiire mutta ei tietoa minne piti mennä. Kunnes lopulta Mikon johdolla lähtivät seuraamaan hirvien jälkiä (hajutunnelia).

Noin 40 metrin päässä pikkukoira huomasi ettei uskallakaan mennä poikien mukana ja ei enää nähnyt minua ja alkoi hädissään parkua ja kimittää, että on eksynyt (siis Pöpönen oli pienen kumpareen toisella puolella n. 20 m minusta). :-D Tuli sitten helpottuneena luokseni kun huutelin.
Yllättäen myös Miklos jätti jäljen noin 100 m päässä ja tuli takaisin - mutta Diisu katosi sen siliän tien, siis hirvien perään. Odottelimme sitä varmaan 5 min kunnes se saapui kieli vyön alla, hirveästi puuskuttaen.
Kyllähän olen aina tiennyt että täällä on hirviä metsässä ja jälkiä näkyy usein, mutta en ole vielä koskaan törmännyt niihin lähietäisyydeltä.

Loppulenkin ajan koirat olivat varsin vilkkaita, tuntui, että koko metsä oli täynnä tuoretta hirvenhajua. Ja niin varmaan olikin. Pojat keräsi aikamoisen kasan risuja ja havuja turkkiinsa. Meno oli niin vauhdikasta, että Diesel kadotti hiuslenkkinsä ja Miklos pantansa.

Diesel's foot seemed fine already yesterday so today I took the dogs for a walk in the forest. I wasn't really watching around while walking until I suddenly realized there were two big elks standing just 10-15 meters in front of me and staring at me. For a moment we all just stood there and stared at each other in the eyes. Then the elks calmly and quietly just trotted away. Big animals!

The PONs were in another direction and didin't see the elks - but as soon they came to me they smelled them and went nuts - first they were just running around not knowing what smells and where ;-D and then (lead by Miklos) they started chasing them following the fresh track and scent in the air.
The Mop is not so brave so she only chased them for 40 meters and then realized she can't go further away from me, and she doesn't even see me anymore, and started crying and screaming that she is lost. ;-D
(She was so relieved when I, standing just 20 meters away from her behind trees, called her name.)

Miklos chased the elks for about 100 meters and then gave up and returned to me, but Diesel disappeared complitely and we waited at least 5 minutes before he came back. So that's it about "lightly" exercising him today...!